Olen juuri parhaillani lukemassa ITAK:n 2022 osatuotantoon hakevien taiteellisia konsepteja ja ajattelin, että tämä on hyvä hetki avata kuratointiprosessiani. Keskityn tässä blogipäivityksessä kertomaan omista ajatuksistani asian suhteen ja siitä, miten ITAK:lla tätä työtä tehdään. Minun ja meidän tapamme ei missään nimessä ole se ainut ja oikea - kaikilla organisaatioilla on omat käytäntönsä ja tyylinsä.
Henkilökohtaisesti liputan läpinäkyvyyttä kuratoinnin suhteen. Jos pelisäännöt ovat kaikille mahdollisimman selvät, niin säästymme turhalta saivartelulta. Koska lähtötilanne kuitenkin aina on se, että rahaa ja mahdollisuuksia ei ole tasavertaisesti kaikille, emme täysin pysty eliminoimaan pettymyksiä ja turhautumista. Omat kuratointikäytäntöni vaihtelevat resurssien, paikan, yleisön, ajankohdan ja tarjonnan vaikutuksesta. Kun tähän lisätään vielä omat taiteelliset taustani, ajatukset tanssitaiteen nykytilasta ja tulevaisuudesta, niin puhumme melko kompleksista yhtälöstä. Esimerkiksi ITAK:n osatuotannot valitaan eri kriteerien kautta kun saman organisaation järjestämän Yksin Sateessa -festivaalin ohjelmisto. Eri kaupunki, eri yleisöpohja, eri budjetti ja eri aikajana.
Osatuotantojen suhteen mietin vahvasti vuoden mittaista kaarta ja ITAK:n asemaa tanssitaiteen toimijana Itä-Suomessa. Meidän tehtävämme on tarjota monenlaista tanssitaidetta monimuotoiselle yleisölle. Tämä ei tarkoita, että emme uskaltaisi ottaa riskejä ja tuottaa hyvinkin marginaalista taidetta. Kysymys on enemmänkin oikeanlaisen tasapainon löytämisestä. Tavoitteenamme on esitellä korkealaatuista tanssitaidetta ja se voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia muotoja ja tyylejä. ITAK:n nykyinen ja kohta valmisteille tuleva seuraavan kolmen vuoden strategia vaikuttaa myös osatuotantojen suhteen tehtäviin valintoihin. Minä ymmärrän vastuuni siitä, että valintani muokkaavat kentän kehitystä ja ITAK:n esittelemä tanssitaide vaikuttaa yleiseen kuvaan alasta.
Kootessani Yksin Sateessa - Joensuun nykytanssifestivaalin ohjelmistoa, otan taas erityisesti huomioon esitysten yhdessä luovan dynamiikan. Teoksilla voi olla toisistaan vahvasti eroavat teemat, mutta punainen lanka voi löytyä esimerkiksi niiden energioista. Se fakta, että Joensuussa ei ole hurjan usein nykytanssia esillä vaikuttaa myös kuratointiin. En koe tätä mitenkään rajoittavaksi tekijäksi, pikemminkin mielenkiintoiseksi haasteeksi.
Kuulen usein ihmisten miettivän minkälaista taiteellista linjaa ITAK vetää? Kaikille tätä asiaa pohtiville haluan sanoa, että ITAK ei ole yhden koreografin taiteellisten ideoiden ympärille muodostunut ryhmä. Emme tee omaa taiteellista työtä, vaan meidän työmme on tukea toiminta-alueellamme työskenteleviä taiteilijoita. Näin ollen joskus esille tuleva asetelma "paha korporaatio vastaan vapaakenttä" on harhaa. ITAK ei myöskään missään nimessä ole minun henkilökohtainen taideprojektini, johon kutsun mielivaltaisesti kavereitani hommiin. Valehtelisin, jos väittäisin että henkilökohtaisten tunteiden sivuun laittaminen olisi aina yksinkertaista, mutta se on ehdottoman tärkeää. Kun ilmoittaa hyvälle tutulle, että emme valitettavasti lähde tukemaan hänen ideaansa, olisi epäinhimillistä olla tuntematta hieman isompaa kipua kuin täysin ventovieraan kohdalla. Tutumman taiteilijan tekstiä olisi myös helpompi lähteä värittämään ja täyttämään aukkoja, mutta on itsestään selvää, että näin ei kuulu tehdä. ITAK:lla ei ole mitään intressejä ylläpitää jonkin näköisiä suosikkeja ja avoin haku tarkoittaa sitä, että kaikki lähtevät samalta linjalta. Valitsemme ensisijaisesti parhaat taiteelliset suunnitelmat, emme ihmisiä. Tarkastelen taiteellista laatua suunnitelman omaperäisyyden, ekspressiivisyyden ja tekijöiden ammattitaidon kautta. Ammattitaito ei ole yksi yhteen mahdollisen suoritetun koulutuksen kanssa. Tärkeää on myös tekijöiden visio siitä, miten esitys tulee vaikuttamaan yleisöön.
Käytännössä ITAK:n osatuotantohakemusten lukeminen on minun vastuullani. Esittelen valitsemani konseptit ITAK:n hallitukselle, jolla taas on yhdistyslain mukaan lopullinen päätäntävalta. Koen olevani pätevä tekemään tätä työtä ja en vähiten kuuden vuoden mittaisen Alankomaiden näyttämötaiteiden säätiön neuvonantajana pestin takia. Se oli erinomainen koulu opetella käyttämään omaa taiteellista ammattitaitoani yleisen edun hyväksi. Koska nimenomaisessa säätiössä hakemuksia käsitellään aina eri alojen asiantuntijoista koostuvassa ryhmässä, tämä oli omiaan laajentamaa perspektiiviäni suhteessa esittäviin taiteisiin ja ymmärtämään isompia kokonaisuuksia.
Eräs tanssitaiteilija kysyin minulta hiljattain, että kiinnostaako minua ylipäätänsä hänen taiteellinen työskentelynsä. Kysymys ei mielestäni ollut relevantti, koska työni puolesta minua pitää kiinnostaa kaikkien ITAK:n toimialueella työskentelevien tanssitaiteilijoiden työ. Minun palkkani maksetaan valtiolta saadulla tuella, joka puolestaan taas myönnetään meille tarkkaan laaditun toimintasuunnitelman ansioista. Se, jos mikä velvoittaa minua tekemään töitä asiantuntijana koko kentän eteen. Toinen tuntemani tanssitaiteilija taas sanoi minulle, että en voi irrottaa omaa taiteilijuuttani taiteellisen johtajan tehtävistä. Mielestäni se taas on mahdollista ja jopa tuiki tarpeellista. Koen, että tiedollinen empatia, aktiivinen pyrkimys ymmärtää muiden ajatuksia, arvoja, tunteita ja käyttäytymistä on keskeinen osa työtäni ja se onnistuu vain laittamalla oma taiteilijaego sivuun.
ITAK tarjosi vuoden 2021 osatuotantotukihaun valintojen jälkeen mahdollisuuden henkilökohtaisen palautteeseen. 30 hylätyn hakemuksen joukosta juttelin lopulta seitsemän työryhmän/koreografin kanssa. Se ei kuulosta kovin suurelta luvulta, mutta olin itse siihen hyvin tyytyväinen. Palautteen saaminen ei ole tähän mennessä ollut mahdollista (eikä se ole sitä vieläkään kovin monissa organisaatioissa) ja voin kuvitella, että se tuntuu erikoiselta. Toivon kuitenkin, että siitä tulisi paljon yleisempää ja ainakin ITAK:lla tulemme jatkamaan tätä toimintaa. Henkilökohtaisesti uskon sen lisäävän nimenomaan kuuluttamaani läpinäkyvyyttä ja nostamaan hakemusten ja sitä kautta myös tulevien teosten laatua. Kuratoinnista on hyvä käydä avointa keskustelua ja kutsunkin kaikki meidän, ja miksei myös muiden toimialueiden taiteilijat mukaan vaihtamaan ideoita.
X Jaakko
