Prekariaattipäivän iltapäivän aiheena oli taiteen arvo. Krista Petäjäjärven ohjaamassa kokonaisuudessa taiteen arvoa käsiteltiin Petäjäjärven alustuksen ja jäsentelyn, pienryhmätyöskentelyn ja keskustelun vuoropuheluna.
Alustuksessa lähdettiin purkamaan sitä miten taidetta dominoiva diskurssi muodostuu ja onko meidän mahdollista synnyttää yhteinen käsitys “oikeasta”, arvokkaasta taiteesta.
Ajatuksia ja kysymyksiä siitä, mitä taiteen arvo osallistujien mielissä herätti:
- Kuka määrittää taiteen arvon?
- Miten taiteen arvo perustellaan?
- Katsojien, taiteilijan itsensä, kollegojen tuoma arvo.
- Taiteen arvona taiteilijan osallisuus ja läsnäolo
- Taide trauman purkajana.
- Taide työllistäjänä, elinkeinona ja viihteenä.
- Taiteen arvo kykynä tuottaa kriittistä ajattelua, jota tarvitaan vallitsevassa poliittisessa järjestelmässä. Ilman valveutuneita näkökantoja demokratia ei toimi.
Taiteilijalla voi olla omia arvoja, joiden takia hän on taiteilija, mutta niiden realisoiminen on eri asia.
”Taide on keskustelu” on metafora ja tarkoittaa sitä, että taideteos ilmiönä on olemassa vain silloin kun se tunnustetaan taiteen keskusteluissa. Taiteilijan arvo rakentuu taiteen keskusteluissa, sitä rikastuttavana osallistumisena.
Klamer, 2004.
Kun yhteiskunta muuttuu, taiteen arvo muuttuu myös. Taiteen arvo, taiteen merkitys ja taiteilijoiden osaaminen voisi saada yhteiskunnan muutoksessa uusia merkityksiä ja tuottaa lisäarvoa ja merkityksellisyyttä, kun löytyy taiteilijan rooli muutoksessa ja saadaan taiteilijan osaaminen välittymään. Edelleen joudutaan todistelemaan taiteilijan ammattia ammattina muiden joukossa, vaikka taiteen tekeminen vaatii kovaa osaamista ja ja tekijät ovat usein korkeasti koulutettuja tekijöitä.
Osallistujat tunnistivat keskustelussa tällaisia arvoja omassa tekemisessään
- Syventyminen
- Dialogin synnyttäminen
- Taiteelle ominainen, poikkeava hahmotustapa.
- Jäsentäminen. Multitaskaaminen.
- Vetovastuun ottaminen yhteiskunnasta.
- Monen osaamisen halllinta, samalla kun olet taiteilija, olisi hyvä olla myös opettaja, koreografi ja tuottaja.
- Rohkeus, kansainvälisyys ja pitkäjänteisyys.
- Taiteilijan identiteetti arvona.
- Arvona itse valittu ulkopuolisuus.
Ryhmässä esitettyjä kysymyksiä tekemisen arvosta:
- Mikä on palautteen vaikutus tekemisen arvoon?
- Mikä on arvo tekemisellä taiteen itsensä vuoksi ilman vaikuttavuustavoitetta?
- Kumpi on arvokkaampi, kansallisteatterin näyttelijä vai soveltavan taiteen tekijä?
- Tekijäpiiri arvottaa kuka voi tulla mikään, ulkomaisen koulutuksen aliarvottaminen.
- Millaisissa paikoissa arvoa taiteelle määritellään? Jos et tee asioita as such, tulet pois suljetuksi. Arvotyhjiössä toimiminen.
Kun taide arvoistuu keskustelemalla, nousee kysymys siitä, ketkä ovat keskustelussa mukana, ketkä siihen hyväksytään, mikä on keskustelijan arvo, ja edelleen kysymys siitä, missä keskusteleminen tapahtuu ja arvotetaanko keskusteluun osallistujan taiteilijan arvo sillä, käyttääkö hänen taidettaan omin jaloin tilaan kävelevä asiakas vai palvelutalossa tai sairaalassa oleva sänkypotilas. Millaista arvoa itse luot keskustelulla? Entä miten rakentuu arvoa taiteilijan työlle silloin, kun hän ei osallistu kaanoniin taideteostensa kautta, rakenna taiteen keskustelua?
Arvon luomisen sfäärejä:
Taloudellinen arvo? Miksi aihe on kiusallinen? Jos ei ole resursseja tehdä taidetta, ei taidetta synny. Silti resursseista puhuminen on konflikti.
Taitelijalla on kaksi logiikkaa, joiden varassa hän luo itselleen resursseja: markkinoiden logiikka (Market) ja hallinnon logiikka (Governance). Markkinoiden logiikka on läsnä silloin kun taiteesta tulee vaihdannan väline, eräänlainen hyödyke. Kun taiteilija anoo rahoitusta esimerkiksi valtiolta tai joltain säätiöltä, vaikuttaa häneen hallinnon logiikka. (Booth & Klamer 2017, 46)
Mikä on soveltavan taiteen arvo? Voiko olla niin, että tekijöiden arvot ovat joskus niin kaukana toisistaa, ettei toinen voi altistua toisen tekijän arvoille esim. työtilaisuuksissa ja -yhteisöissä. Tarvitaan sanoja “sille muulle”. Soveltavan taiteen yksi sen arvoista on sisäänrakennettu hyväksyntä taiteen välinearvosta ja monialainen dialogi, johon soveltavan taiteen tekijä osallistuu.
Mikä arvo taiteella on kokemustiedon välineenä, välittäjänä ja tunnekokemuksen välittäjänä?
Taiteen arvon paradigman muutos > Itseisarvosta merkitysten moninaisuuteen ja arvon muodostumisen demokratisoitumiseen.
Viimeiset kysymykset:
- Miten voimme keskustella taiteen moninaisista arvoista, niin että mahdollistamme taiteelle lisää vaikuttavuutta?
- Minkälaista arvoa taide voi luoda juuri nyt, tässä ajassa?
- Miten taiteilijan työn arvo on suhteessa taiteilijan vapauteen?
Miten keskustelu arvosta luo resursseja, arvoja ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Se ei ole yhdentekevää.
Päivän päätteeksi osallistujia pyydettiin vielä jakamaan anonyymista arvoja, jotka olivat itselle tärkeimpiä.
- Yhteisöllisyys (keskeisenä arvona pidän sitä, että tekemäni työ eri muodoissaan edistää ihmisten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tarjoaa mahdollisuuden kuulumisen kokemukseen ja verkostojen rakentamiseen)
- Ajassa pysyminen (työssäni haluan tarkastella ajan ilmiöitä)
- Monimuotoisuus (työssäni toivon voivani tavoittaa ja törmäyttää eri taustaisia ja eri elämänvaiheissa olevia)
- Toimeentulo työnä
- Itseilmaisu ja "lääke/huume/pilleri"
- Osallisuus yhteisössä ja yhteisessä "keskustelussa"
- Jakaminen (esityksen teeman äärellä oleminen)
LIITY mukaan FB-ryhmään Taide osana organisaatiota (TOO)(avautuu uudessa ikkunassa)
LUE LISÄÄ
- Petäjäjärvi, Krista: Taiteilijan asiantuntijuus monialaisissa dialogeissa - Kohti osaamisen välittymistä (www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1478...
- Artistic Interventions Projects. 2018. Definition, Background, Suggestions for Implementation. Vaba Lava sekä Hempel, G. Rysgaard, L. 2013. “Competencies – in real life.” Teoksessa Training Artists for Innovation: Competencies for New Contexts.
- Booth, P. Klamer, A. 2017. The Valorisation of Art: What Artist’s Are Up Against. Teoksessa Who runs the artworld, money, power and ethics, toim. Buckley, B. & Conomos, J. Libri Publishing.
- Klamer, Arjo. 2016. Doing the Right Tihing. The value-based approach to cultural economics. www.klamer.nl/research-project/social-cultu...
- Lampela, Kalle. 2012 (www.lauda.ulapland.fi/handle/10024/61716)
- Holden, John 2004. Capturing Cultural Value: How culture has become a tool of government policy. London: Demos.
Muistiinpanojen laatija: Kaisla Pirkkalainen
Tutustu myös Taiteen arvo ja arviointi -seminaarin muistiinpanoihin osa 1.(avautuu uudessa ikkunassa)